Työhyvinvointi 2025:
Kun numeroiden takaa paljastuu inhimillinen totuus
investoinnin
Tämä artikkeli sukeltaa työhyvinvoinnin syvimpiin kerroksiin, ei pelkästään pintapuolisten
neuvojen tasolle, vaan aidosti vaikuttavien ratkaisujen äärelle.
Siirry osioon
Työhyvinvointi Suomessa tällä hetkellä
Suomalainen työelämä kokee murroskautta. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus paljastaa karun todellisuuden: joka kymmenes työntekijä on todennäköisesti työuupunut, ja alle 36-vuotiaista joka kolmannella on työuupumusoireita. Silti työhyvinvoinnin lasku on vihdoin taittunut, mikä antaa toivoa tulevaisuudelle.
Tässä artikkelissa pääset tutustumaan työhyvinvointiin syvemmällä tasolla ja tutustumaan konkreettisiin ratkaisuihin, jotka parantavat ihmisten tyytyväisyyttä ja hyvinvointia työpaikalla.
Tutustumme siihen, miksi jotkut organisaatiot kukoistavat kun taas toiset kärsivät, miten moderni teknologia muuttaa hyvinvointia ja miksi mentorointi nousee yhä tärkeämmäksi osaksi kestävää työhyvinvointia.
Työhyvinvointi ei ole enää luksusta, vaan kilpailuetu
Aiemmin työhyvinvointia pidettiin mukavana lisänä, satunnaisena työhyvinvointipäivänä. Tilanne on muuttunut viime vuosina radikaalisti, sillä ihmisten työhyvinvointi on ollut hälyttävää.
Tutkimukset osoittavat kiistattomasti: työhyvinvointiin sijoitetun euron tuotto on keskimäärin 5-6 euroa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä ja suunnan näyttämisestä, vaan se on perusteltavissa kovilla liiketaloudellisilla luvuilla.
Nordic Mentorin kokemusten mukaan organisaatiot, jotka panostavat järjestelmälliseen mentorointiin ja työhyvinvointiin, näkevät tulokset nopeasti. Työntekijöiden sitoutuminen kasvaa, sairauspoissaolot vähenevät ja tuottavuus paranee. Mentoroinnin kautta välittyvä kokemustieto ja emotionaalinen tuki luovat kestävän perustan hyvinvoinnille.
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ei tarkoita kalliita ohjelmia tai hienoja tiloja. Se tarkoittaa systemaattista panostamista ihmisten jaksamiseen, osaamisen kehittämiseen ja merkityksellisyyden kokemukseen työssä. Kun työntekijä tuntee olevansa arvostettu ja että hänen työllään on todellista merkitystä, syntyy sitoutumista, jota ei voi ostaa rahalla.
Kannattavimpia työhyvinvointi-investointeja ovat johtamisen kehittäminen, työn organisoinnin parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Juuri näillä alueilla mentorointi tuottaa suurimman hyödyn. Kokeneet ammattilaiset jakavat tietotaitoaan ja tukevat nuoria kasvamaan sekä ammatillisesti että ihmisinä.
Kun syksy muuttuu talveksi, miksi työhyvinvointi romahtaa?
Jokaisessa toimistossa tunnistamme saman: elokuun lomaltapaluun, syyskuun kiireet, lokakuun stressi ja marraskuun alakulo. Pimeän ajan tuleminen ei ole pelkkä mielikuva, se on mitattava ilmiö, joka vaikuttaa dramaattisesti työhyvinvointiin.
Valoisan ajan päättyminen vaikuttaa kehoomme monin tavoin. Serotoniinitasot laskevat, energisyys hiipuu ja motivaatio rapistuu. Mutta tämä ei ole kohtalonomainen kirous, johon meidän pitäisi vain alistua. Ennakoinnilla ja oikeilla toimenpiteillä voimme merkittävästi lieventää pimeän ajan vaikutuksia.
Konkreettisia keinoja pimeän ajan selviytymiseen ovat valoterapia työpaikalla, säännöllinen ulkoilu keskipäivällä, vitamiini D:n lisäys ja sosiaalisten kontaktien vahvistaminen. Mutta yhtä tärkeää on henkinen tuki ja tieto siitä, että joku välittää ja on valmis kuuntelemaan. Tässä yrityksen johdolla on merkittävä rooli ja mentorointi pystyy tässä antamaan uusia tehokkaita näkökulmia.
Hybridityön kahdet kasvot työhyvinvoinnissa
Hybridityö on tullut jäädäkseen, mutta sen vaikutukset työhyvinvointiin ovat monimutkaisemmat kuin aluksi ajateltiin. Hybridityöllä on omat valoisat sekä varjoisat puolensa.
Positiivisena puolena hybridityö tarjoaa joustavuutta, vähentää työmatkaan käytettyä aikaa ja mahdollistaa paremman työ-elämä-tasapainon. Työntekijät voivat rytmittää päivänsä omien tarpeidensa mukaan ja keskittyä syvää ajattelua vaativiin tehtäviin häiriöttömässä ympäristössä.
Mutta kolikon toisella puolella ovat sen haitalliset puolet: tutkimuksen mukaan taukojen määrä väheni kotona työskennellessä (61% tutkituista koki), työpäivien venyminen (56%) ja tuki- ja liikuntaelinoireiden lisääntyminen (32%).
Sosiaalisten kontaktien väheneminen ja ”Teams-väsymys” ovat aitoja ilmiöitä, jotka vaikuttavat erityisesti nuoriin työntekijöihin.
Nordic Mentorin mentorien tarjoamana ratkaisuna on tarjota säännöllistä henkilökohtaista tukea niin työntekijöille, kuin päättävässä asemassa oleville. Mentori voi auttaa löytämään sopivat rytmit hybridityöhön, opastaa ergonomiassa ja ennen kaikkea tarjota ratkaisuja inhimillisen kontaktin puutteesta johtuviin ongelmiin, joita etätyön kautta usein syntyy.
Lue lisää hybridityön johtamisesta.
Anna mentorin auttaa sinua
Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii kokemusta ja aitoa ammattitaitoa.
Keskustele alan johtavien mentorien kanssa ja saa apua tilanteeseesi.
Esihenkilö työhyvinvoinnin arkkitehtina
Esihenkilön vaikutus työhyvinvointiin on valtava, jopa suurempi kuin monilla muilla tekijöillä yhteensä. Hyvä esihenkilötyö vaikuttaa suoraan siihen, että työntekijät ovat sitoutuneita, heillä on sopivassa määrin stressiä ja he kokevat työnsä merkitykselliseksi.
Mutta mikä tekee esihenkilöstä työhyvinvoinnin rakentajan? Kyse ei ole karismaattisuudesta tai suosiosta, se on taitoa, jota voi oppia. Tärkeimmät elementit hyvässä esihenkilötyössä ovat kuuntelutaito, oikeudenmukaisuus, selkeä viestintä ja kyky antaa sekä myönteistä että rakentavaa palautetta.
Nordic Mentorin mentorointiohjelmat auttavat esihenkilöitä kehittymään juuri näissä taidoissa. Kokenut mentori voi jakaa käytännön vinkkejä vaikeiden keskustelujen käymiseen, konfliktien ratkaisemiseen ja tiimin motivoinnin keinoihin. Mentorointi tarjoaa turvallisen ympäristön pohtia omaa johtajuutta ja saada palautetta kehittymisestä.
Työhyvinvointia tukeva esihenkilö ei toimi yksin. Hän innostaa, kuuntelee, keskustelee ja osallistaa työntekijöitä osana hänen johtamisfilosofiaan.
Hän on enemmänkin valmentaja kuin määräävä johtaja. Tämä vaatii rohkeutta luopua perinteisestä ”minä tiedän parhaiten” -asenteesta ja siirtyä todelliseen vuorovaikutukseen.
Mindfulness: vanhan viisauden uusi tuleminen
Mindfulness ei ole enää ainoastaan meditoijien käytössä oleva työkalu, vaan se on vakavasti otettava keino työhyvinvoinnin parantamiseen. Säännöllinen mindfulness-harjoittelu parantaa keskittymiskykyä, vähentää stressiä ja lisää empatiaa.
Työpaikoilla mindfulness näkyy konkreettisina hyötyinä: työntekijät ovat enemmän läsnä kokouksissa, tekevät harkitumpia päätöksiä ja käsittelevät painetilanteita rauhallisemmin. Jopa lyhyt, 15 minuutin mindfulness-sessio rauhoittaa hermostoa ja parantaa työpäivän laatua.
Nordic Mentorin mentorit ovat huomanneet, että mindfulness-taidot kulkevat käsi kädessä hyvän mentoroinnin kanssa. Molemmat vaativat läsnäoloa, kuuntelutaitoa ja kykyä asettua toisen asemaan. Mentori, joka hallitsee mindfulness-tekniikoita, voi opettaa niitä myös mentoroitavilleen, luoden näin kaksinkertaista hyötyä.
Käytännössä mindfulness voi olla hyvin yksinkertaista: tietoista hengittämistä ennen palaveria, hetken pysähtymistä sähköpostin lukemisen sijaan tai täyttä keskittymistä yhteen tehtävään kerrallaan. Edellä mainitut vinkit ovat todella helppoja ymmärtää, mutta niin harva kuitenkaan toteuttaa niitä.
Työt eivät tekemällä lopu, joten voit hyvin ottaa edes viiden minuutin tauon kesken työpäivän. Pienet harjoitukset, suuret vaikutukset.
Työhyvinvoinnin mittaaminen: numeroiden takana olevan totuuden etsintä
”Mitä ei mitata, sitä ei johdeta”. Tämä vanha viisaus pätee erityisesti työhyvinvointiin. Mutta miten mitata jotain niin monimutkaista, inhimillistä ja henkilökohtaista kuin ihmisen hyvinvointia työssä?
Tehokas työhyvinvoinnin mittaaminen yhdistää kovia numeroita (sairauspoissaolot, vaihtuvuus, työtyytyväisyyskyselyt) ja pehmeitä signaaleja (keskustelut, havainnot, tunnelma). Pelkkä kyselyjen analysointi ei siis riitä. Tarvitaan syvällisempää ymmärrystä siitä, mikä todella vaikuttaa ihmisten jaksamiseen.
Nordic Mentorin mentorointisuhteissa syntyy arvokasta kvalitatiivista tietoa työhyvinvoinnin tilasta. Mentori pystyy auttamaan sinua näkemään signaaleja, joita mittarit eivät paljasta: hienovaraisia stressin merkkejä, motivaation laskua tai päinvastoin innostuksen kipinöitä. Tämä tieto on kullanarvoista työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Mittaamisen tuloksia on myös osattava tulkita oikein. Esimerkiksi korkeat sairauspoissaolot voivat kertoa monesta asiasta: fyysisestä kuormituksesta, psyykkisestä stressistä tai jopa siitä, että työpaikalla on turvallista olla sairaana. Pelkkä numeron katsominen ei riitä – tarvitaan syvällisempää analyysiä.
Mittariston rakentaminen
Kattava mittaristo rakentuu kahdesta päätyypistä
1. Ennakoivat (proaktiiviset) mittarit
Ennakoivat mittarit keskittyvät niihin toimiin, joilla pyritään ennaltaehkäisemään työhyvinvoinnin ongelmia. Näitä ovat muun muassa:
- Työn kuormitus- ja palautumistilanteen seuranta (esim. pulssikyselyt, työilmapiiritutkimukset)
- Fokusryhmät tai kehityskeskustelut
- Perehdytys ja koulutus (miten työntekijät perehdytetään uusiin rooleihin?)
- Riskienhallinta, vaaratilanteiden seuranta
- Työterveysohjelmien toteutus ja auditointi
- Työhyvinvoinnin johtamismallit ja -ohjelmat (onko organisaatiolla selkeä toimintamalli?)
2. Tulosmittarit
Tulosmittarit havainnoivat konkreettisia seurauksia ja muutoksia työhyvinvoinnissa, kuten:
- Sairauspoissaolojen määrä (päivinä tai prosentteina työtunneista)
- Henkilöstön vaihtuvuus (prosentti/vuosi)
- Tapaturmataajuus (tapahtumia/miljoona työtuntia)
- Työtyytyväisyystulokset (esim. vuosittaiset kyselyt)
- Työterveysriskien toteutuminen (raportoidut tapaukset/vuosi)
Mittariston rakentamisen suositukset
- Yhdistä kovaa ja pehmeää dataa. Numerot ja kokemukset yhdessä ovat kattavampia kuin kumpikaan yksinään.
- Johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys. Mittaaminen kannattaa aikatauluttaa vuosikelloon, jotta kehitys on ennustettavaa ja vertailukelpoista.
- Pura tieto konkreettisiksi toimiksi. Esimerkiksi: jos poissaolot kasvavat, selvitä missä tiimeissä ja miksi, keskustele henkilöstön kanssa.
- Kehitä mittaristoa ajan myötä. Jokainen yritys oppii mittaamisen kautta, mitkä mittarit ovat juuri sille kriittisimpiä
Kasvata työhyvinvoinnin osaamistasi yksilömentoroinnilla
Nordic Mentor yhdistää huippuasiantuntijat mentorointia etsivien kanssa. Mentorointi tukee kasvuasi sekä yksityiselämässä että työssä.
1. Jätä ilmoitus tarpeestasi
Asiantunteva mentori- ja valmentajaverkostomme räätälöi tukensa juuri sinun tavoitteisiisi.
2. Yksilölliset etätapaamiset
Käytä palvelua mistä tahansa omien aikataulujesi mukaan. Nordic Mentor -alustamme kautta saat apua juuri silloin kun se sinulle sopii.
3. Henkilökohtainen kehitys, kestävät tulokset
Mentorointi luo kestäviä muutoksia ajatteluusi ja toimintaasi.
Kokeile mentorointia
Kerro tarpeesi ja otamme sinuun yhteyttä.
Yhteystietojen jättäminen ei sido sinua mihinkään.
Palautumisen taide, esimerkkejä palautumisesta ja miksi tauottelu on tuottavuusteko
On olemassa vanha sodanajan sanonta: vihollinen on voittanut, kun se on väsyttänyt vastapuolen päällikön. Sotasankari ei siis ole se, joka käyttää viimeisimmät voimansa ja uuvuttaa itsensä toimintakyvyttömäksi, vaan se, joka hallitsee voimavaransa ja ymmärtää levon tarpeen. Harva asia elämässä on sprintti, vaan on oikeasti maraton.
Palautuminen ei ole laiskuutta, se on neurotieteellinen välttämättömyys. Aivomme tarvitsevat säännöllisiä taukoja käsitelläkseen informaatiota, muodostaakseen muistoja ja uudistaakseen energiansa.
Tutkimukset osoittavat, että säännölliset tauot parantavat luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja päätöksentekoa. Paradoksaalisesti lepäämällä tulemme siis tuottavammiksi.
Nykyajan ”aina tavoitettavissa” -kulttuurissa monen on vaikea antaa itselleen lupa todelliseen lepoon. Jos haluat enemmän lepoa ja taukoja, kysy itseltäsi tämä: miten olemme itse osallisina sellaisten olosuhteiden luomisessa, joita sanomme, ettemme halua? Lue vielä edellinen lause uudelleen.
Tämä kysymys haastaa meitä tarkastelemaan omaa vastuutamme niissä tilanteissa, joita pidämme ei-toivottuina. Usein ihminen sanoo haluavansa muutosta, mutta samalla toimii tavoilla, jotka ylläpitävät haitallisia tapoja, jotka estävät muutoksen. Kyseessä on siis jonkin tason itsepetos.
Esimerkkinä, jos haluat töissä vähemmän kiirettä, mutta suostut jokaiseen uuteen palaverikutsuun, et selkeästi ole asettanut itsellesi rajoja ajankäytön suhteen. Mieti siis tätä puolta itsessäsi ja analysoi, oletko itse osa ongelmaa. Tämä voi olla äärimmäisen hyödyllinen harjoite, kun haluat muutosta.
Nordic Mentorin mentorit opettavat palautumisen taitoja käytännön tasolla. He auttavat tunnistamaan oman palautumisen tarpeet, löytämään sopivia rentoutumisen keinoja juuri sinulle ja ennen kaikkea antamaan sinulle luvan hidastaa. Mentorointi itsessäänkin on palautumista: rauhallista keskustelua ilman suorituspaineita.
Palautuminen voi olla monenlaista:
Tärkeintä on pystyä irrottautumaan työstä. Tee tietoinen rajanveto työn ja vapaa-ajan välille: älä seuraa työpuhelinta tai -sähköpostia vapaa-ajalla. Olisi myös hyvä, jos teet joka päivä ”siirtymisriitin” työstä vapaa-ajalle, esim: kävely, musiikin kuuntelu tai harrastus. Tällä tavoin aivosi, ja sinä ymmärrätte että olet siirtynyt pois työprojekteistasi ja ajatuksesi on siirretty muihin asioihin.
Tässä konkreettisia esimerkkejä työstä palautumiseen:
- Lempimusiikkisi kuuntelu.
- Meditaatio. Meditaatioita on monenlaisia, ja ehkä meditaatio ei ole juttusi, mutta kannattaa edes kokeilla. Se on maailman helpointa. Yksinkertaisimmillaan: mene hiljaiseen tilaan, ota rento asento, sulje silmäsi ja anna ajatustesi tulla. Älä tartu yksittäisiin ajatuksiin tai lähde analysoimaan niitä, älä myöskään kritisoi ajatuksiasi. Anna ajatuksien virrata kuten joessa kelluvat kaarnan palaset. Ja kun huomaat, että olet tarttunut johonkin ajatukseen, palaa esimerkiksi hengityksesi havainnointiin ja anna uusien ajatusten tulla. Laita kelloosi ajastus viideksi minuutiksi. Pidennä aikaa uusien kokeilujen yhteydessä.
- Saunominen on monen suomalaisen (tiedostamaton) rentoutumiskeino. Se on jonkinlaista meditaatiota/mindfullnesia sekin. Keskity saunassa lämpöön, miltä se tuntuu iholla, saunan ääniin ja tuoksuihin.
- Kävely luonnossa. Jos kotisi lähellä ei ole luontoa, yritä löytää jokin hieman rauhallisempi kävelyreitti.
- Lukeminen. Lukeminen voi olla vaikeaa nykyajan sosiaalisen median dopamiinintäytteisyydessä, mutta on erinomainen vastalääke siihen.
- Neulominen
- Ruoanlaitto (muu kuin kiireinen arkikokkailu).
- Jooga
- Aikaa ihmisten kanssa, joista saat energiaa (perhe ja ystävät). Jotkin sosiaaliset kontaktit vievät sinulta energiaa, tiedosta tämä ero.
- Varmista, että olet syönyt ja juonut riittävästi päivän aikana. Nälkäisenä/nestevajaana olet tehnyt palautumisen turhan hankalaksi itsellesi.
- Syvä uni. Panosta uneesi, niin paljon kuin vain pystyt. Älä ota sitä itsestäänselvyytenä. Uni on monen tehokkaan ihmisen salainen ase. Luo nukkumiseen valmistautumisen rutiinit itsellesi: yritä pitää kiinni säännöllisestä unirytmistä (myös viikonloppuisin), älä käytä kirkkaita ruutuja noin 2h ennen nukkumaan menoa ym.
Tärkeintä on löytää omat tavat ladata akkuja ja varata niille säännöllistä aikaa. Se ei ole itsekkyyttä, se on vastuullista itsensä johtamista.
Työhyvinvoinnin ROI: miksi työhyvinvointiin kannattaa panostaa
Lopulta kaikki palautuu yhteen kysymykseen: kannattaako työhyvinvointiin investoida? Vastaus on kristallinkirkas kyllä.
Työhyvinvointiin panostamisen sijoitetun pääoman tuotto on eri tutkimusten mukaan hyvin korkea, mikä tekee siitä yhden kannattavimmista investoinneista, mitä organisaatio voi tehdä.
Harvardin tutkimuksen mukaan Johnson & Johnson -organisaatio säästi vuodessa 270M$ terveyskustannuksissa, koska se oli panostanut työntekijöidensä työhyvinvointiin. ROI (sijoitetun rahan tuotto) oli 2,71. Eli jokaista sijoitettua dollaria kohden yritys sai säästöä 2,71 dollaria.
American Journal of Health Promotionin tutkimus havaitsi että työhyvinvointiin panostettu dollari säästi 3,27$ työterveyskuluissa ja 2,73$ sairauspoissaolojen vähentymisen myötä. Kokonaissäästö oli siis 6:1, eli jokaista työhyvinvointiin investoitua dollaria seurasi kuuden dollarin säästö.
Mutta taloudellisten hyötyjen lisäksi työhyvinvoinnilla on arvo, jota ei voi mitata rahassa: onnellisemmat ihmiset, toimivammat yhteisöt ja merkityksellisempi työ. Nämä hyödyt säteilevät organisaation ulkopuolelle ja tekevät maailmasta hieman paremman paikan.
Hyvä työhyvinvointi säteilee myös ulospäin ja luo yrityksen työnantajamielikuvaa, joka taas houkuttelee parhaimpia työntekijöitä yritykseen.
Yhteenveto: tie kestävään työhyvinvointiin
Kestävä työhyvinvointi ei synny hetkessä eikä yksittäisillä tempuilla. Se vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, oikeiden mittareiden käyttöä ja ennen kaikkea aitoa välittämistä ihmisistä. Mentorointi tarjoaa tähän nopean ratkaisun, jonka avulla organisaatio pääsee huippuasiantuntijan avulla aallon harjalle.
Nordic Mentor kutsuu organisaatioita mukaan rakentamaan työelämää, jossa ihmiset voivat kukoistaa. Mentorointiohjelmamme tarjoavat työkaluja niin yksilöille kuin johtajillekin. Yhdessä voimme luoda työyhteisöjä, joissa työhyvinvointi ei ole satunnaista onnea, vaan suunnitelmallisesti rakennettu kilpailuetu.
Tie alkaa ensimmäisestä askeleesta. Ota se nyt ja jätä ilmoitus mentorointitarpeestasi.
Jätä ilmoitus
Jätä tietosi ja löydä työhyvinvointimentori. Otamme sinuun yhteyttä.
Ilmoituksen jättäminen ei sido sinua mihinkään.
Usein kysytyt kysymykset
- Mitä työhyvinvointi oikeastaan on?
Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia työssä: fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista jaksamista. Se syntyy mielekkäästä työstä, hyvästä työilmapiiristä, riittävästä tuesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. - Miten työhyvinvointia voi kehittää yrityksessä?
Kehittäminen alkaa avoimesta keskustelusta ja arjen havainnoista: esim. palautteen antaminen, joustava johtaminen, selkeät tavoitteet ja jatkuva osaamisen kehittäminen. Myös mentorointi ja työhyvinvointiohjelmat tuovat konkreettista tukea ja uusia näkökulmia. - Mitä hyötyä mittaamisesta on?
Mittaamisen avulla seurataan muutoksia, tunnistetaan riskitekijöitä ja voidaan kohdentaa kehittämistoimenpiteitä juuri sinne missä niitä tarvitaan. Se auttaa ennakoimaan ongelmia (kuten uupumusriskiä) ja osoittamaan hyvinvointipanostusten tuomaa hyötyä. - Mitkä ovat tyypillisimpiä työhyvinvoinnin mittareita?
Yleisimmät mittarit ovat sairauspoissaolot, henkilöstövaihtuvuus, työtyytyväisyyskyselyt, pulssikyselyt, tiimien ilmapiirikartoitukset, tapaturmien lukumäärät sekä laadulliset palautteet kehityskeskusteluissa. - Kuinka usein työhyvinvointia pitäisi mitata?
Parhaat tulokset saadaan yhdistämällä jatkuvaa lyhyttä seurantaa (esim. viikoittaiset pulssikyselyt) ja laajempia vuosikyselyitä. Myös säännölliset kehityskeskustelut ja vuorovaikutus täydentävät mittaamista. - Voiko yksilö parantaa omaa työhyvinvointiaan?
Kyllä voi. Jokainen voi vaikuttaa esimerkiksi palautumiseen, työergonomiaan, taukoihin, omien rajojen tunnistamiseen ja avoimeen vuorovaikutukseen tiimin ja esihenkilön kanssa. - Mikä on esihenkilön rooli työhyvinvoinnin tukemisessa?
Esihenkilö on työhyvinvoinnin arkkitehti: hän rakentaa kulttuuria avoimuudelle, tukee, antaa palautetta ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus työhyvinvointiin. Jo pienillä arjen toimilla, kuten kuuntelulla ja aidolla läsnäololla, on suuri merkitys.